Olenpa hyvin jaksanu sinnitellä hereillä tän päivän ilman päikkäreitä, olis valmis untenmailla toisaalta alkaa tuo kahvin himo kummittelemaan ja se kai se oli kun viimeyönäkin vei unet. Kädet kipeet kutomisesta, mutta eikös jo vois pitää siitä pientä taukoa kun niin rutkasti tehnyt.
Koruja haluttaisi tehdä seuraavaksi jotenkin se vain tökkii, haluu mutta silti tökkii, mitähän sekin tarkottaa. Ehkä tässä puoli nukuksissa ei aivotkaan enään kummosemmin toimi, silti pitäisi sinnitellä hereillä vielä edes hetken aikaa.

Huomenna ihana perjantai ja menossa Seinäjoen käsityömessuille, jesss sitä olen odottanu, multa kaikki aikasemmat messut jääny väliin kun tullu jotain esteitä, mut huomista ei estä mikään.

Miettis tuossa kanssa kun jo täällä peiton alla olen ja möllötän että olenkohan tulossa vanhaksi kun alkanu miettimään josko ottais vaikka kissan, tosin en tiedä mitä mun allergia siihen sanoisi, mut kun ne on niin sulosii ja olis jotain ketä pallutella kun nuo pojatkin jo palluttelu iän ohittanu (14v, 15v, 21v) nuorimmainen sentään tulee vielä halaamaan ja huutelee äiti kultaa niin estottomasti vaikka kaveritkin lähettyvillä, se aina lämmittää toki mieltä.

Täytyy tunnustaa että keitin mä kupposen kahvia, meinaan ihan puolikkaan kupin maistella ja luulen että sen verran väsy ettei se vaikuta uniin.