Vietin koko eilisen päivän kutimieni kanssa ja näiden uusien lankojeni kera. Olen aina unelmoinut että osaisin tehdä oikein kunnon neuleita ja niinpä sitten valitsin helpoimman ohjeen ja ryhdyin töihin. Puoli välissä hihan kohtalla huomasin että nyt ei tainnut mennä ihan oikea oppisesti, mutta jatkoin sinnikkäästi loppuun asti ajatellen että ehkä sitä sitten voi korjata ja fiksata lopussa. Sain kun sainkin työn loppuun mikä oli aika ihme kun tietää meikäläisen kuuluisan  malttamattomuuden isojen töiden kanssa kun haluaa kaiken heti valmiiksi tyyliin ja nyt joutuikin pinnistelemään pidempään. Oikeastan jos miettii niin eihän se kestä sen pidempään kun villasukka parinkaan =) mutta joka tapauksessa, tuli siis mokattua hihojen kohdalla jossa piti lisätä silmukoita, muuten ihan ok koko muu työ mutta hihat jäi jostain ihmeen syystä lyhyiksi. Pieni harmitus iski kyllä lopussa, tosin kun sain työn valmiiksi yöllä 02,30 niin väsy siinä taisi kyllä olla suurempi ja painuin pehkuihin ja päätin että aamulla katsotaan uusin silmin ja ajatuksin. Niin tässä sitä sitten ollaan ja yritän nyt juoda aamukahvini rauhassa ja sitten vasta miettiä onko mitään pelastettavissa. 
Harmittaa sinänsä että kun miksi voi olla niin vaikeaa ymmärtää jotain ohjetta. Samoi oli villasukan kanssa, aluksi ei sitten millää meinannu ymmärtää miten se kantapää tehdään ja nyt niitä tekee jo melkein silmät kiinni.  No kai mä samalla sinnikkyydellä opin sitten tekemään jotain muutakin muutama virhe vain opettaa ja ohjaa eteenpäin, näin se täytyy ajatella.